Olekkaan vai olekaan – yhteen vai erikseen?
Lyhyt vastaus
Oikein on olekaan. Muoto olekkaan on yleinen, mutta se ei kuulu yleiskieleen – tämä on vastaus myös kysymykseen «olekaan vai olekkaan». Kerron sivulla myös sen, mihin lähde ei ota kantaa.
Kysymys ei ole sanavälistä vaan liitteestä: yleiskielen liite on -kaan ja -kään, yhdellä k:lla. Kielitoimiston ohjepankin omat esimerkit ovat muotoa ei ollutkaan, älä yritäkään ja ei naurata kaan – kaikissa yksi k.
Mihin lähde ei ota kantaaOhjesivu ei sano stavningsregeln ääneen eikä mainitse sanaa olekaan. Se näyttää liitteen omissa esimerkeissään yhdellä k:lla, ja muotoa olekkaan ei ole yhdessäkään lähteessä, jonka tarkistin. Niin pitkälle lähde kantaa.
Pikafaktat
- Oikein on erilleen kirjoitettu olekaan.
- Saman sääntöryhmän sanoja:
ei olekkaan,ei ollutkaan,älä yritäkään. - Sama vastaus pätee myös näihin: «olekkaan vai olekaan».
- Mihin lähde ei ota kantaa: Ohjesivu ei sano stavningsregeln ääneen eikä mainitse sanaa olekaan. Se näyttää liitteen omissa esimerkeissään yhdellä k:lla, ja muotoa olekkaan ei ole yhdessäkään lähteessä, jonka tarkistin. Niin pitkälle lähde kantaa.
- Sääntö tarkistettu lähteestä Kielitoimiston ohjepankki: liitteet -kin ja -kaan/-kään 14.11.2026.
- Hae mikä tahansa sana yhdyssanahausta.
Olekaan ja olekkaan näyttävät niin samanlaisilta, että ero jää helposti huomaamatta. Katse voi kiinnittyä sanaväliin, vaikka ratkaiseva kohta on liitteen kirjoitusasu.
Kun tarkistan ilmausta ei olekaan, erotan sanavälin ja liitteen toisistaan. Sanat ei ja olekaan kirjoitetaan erilleen, mutta liite kuuluu muotoon olekaan.
Olekaan vai olekkaan?
Kirjoitan olekaan, en olekkaan. Ilmauksessa ei olekaan sanat ovat erillään, eikä erilleen kirjoittaminen ratkaise liitteen k:n kirjoitusasua.
Samaa sanaväliä mietitään myös näissä: sen sijaan, kerta kaikkiaan, puolessa välissä, samalla lailla. Jokaisessa on oma verdikkinsä ja sama lähdemerkintä, joten säännön voi tarkistaa suoraan.
Ohje ei mainitse sanaa olekaan eikä lausu sen kirjoitussääntöä suoraan. Sen esimerkeissä näkyy liite -kaan tai -kään, ei -kkaan tai -kkään. Muodolle olekkaan en löytänyt tukea tarkistamistani ohjeista; tähän ohjeen tuki rajautuu.
Mistä k:n toistuminen tulee?
Sääntö ei selitä, mistä kirjoitusasu olekkaan tulee. Tarkistaessani keskityn siksi siihen, miltä liite näyttää ohjeen esimerkeissä.
- Ei ollutkaan näyttää liitteen muodossa -kaan.
- Älä yritäkään näyttää liitteen muodossa -kään.
Milloin liite on -kään eikä -kaan?
Sääntö ei erittele, milloin valitaan -kään ja milloin -kaan. Esimerkissä älä yritäkään liite on -kään, kun taas ilmauksessa ei ollutkaan se on -kaan.
Pidän nämä esimerkit erillään liitteen valintaa koskevasta selityksestä. Ne havainnollistavat kirjoitusasua, mutta eivät itsessään ilmaise valinnan sääntöä.
Omasta pöydästäni
Olen nähnyt muodon ei olekkaan työpaikan taukohuoneen viestilapussa. Huomioni kiinnittyi juuri liitteeseen, sillä sanaväli oli paikallaan.
| Kirjoitusasu | Oikein? | Milloin |
|---|---|---|
ei olekaan | Väärin | Yleiskielen liite -kaan, yksi k. |
ei olekkaan | Väärin | Kaksi k:ta on puhekielinen asu. |
ei ollutkaan | Väärin | Ohjeen oma esimerkki. |
älä yritäkään | Väärin | Ohjeen oma esimerkki. |