Yleisimmät päiväperhoset Suomessa kuvina – tunnista lajit

Kesäillan niityllä perhoset leijuvat kuin itsestäänselvyyksinä – mutta kun niitä yrittää nimetä, mieli tyhjenee nokkosperhosen kohdalla. Tämä opas kokoaa yhteen Suomen yleisimmät päiväperhoset kuvina ja nojaa valtakunnallisen päiväperhosseurannan havaintoihin (Suomen Kansallisperhonen), joiden mukaan tesmaperhonen on ollut vuosikymmenten selvästi runsain laji, ja mukana ovat myös suurimmat perhoset, tärkeimmät harvinaisuudet ja käytännön vinkit perhosten houkutteluun.

Suomen yleisin perhoslaji: tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) · Päiväperhoslajien määrä Suomessa: noin 100 · Suomen suurin päiväperhonen: suruvaippa (Nymphalis antiopa) · Yleisimpiä päiväperhosia: nokkosperhonen, lanttuperhonen, tesmaperhonen

Suomen perhosista on helppo muodostaa pintapuolinen kuva, mutta toistuvat kärkinimet kertovat enemmän: tesmaperhonen, lanttuperhonen ja sitruunaperhonen hallitsevat tilastoja yhä uudelleen.

Mitkä ovat yleisimmät päiväperhoset Suomessa?

Suomen yleisimpien päiväperhosten lista on vakaampi kuin moni luulee. Etelä-Suomen yleisimpiä ovat tesmaperhonen, lanttuperhonen, neitoperhonen, nokkosperhonen ja sitruunaperhonen (Yle). Sama porukka toistuu myös tuoreemmissa katsauksissa, mutta järjestys voi aina vähän elää.

Tesmaperhonen

• Tummanruskea, vaaleareunainen perhonen, jonka siipien kärjissä on silmätäplät.
• Seurannan 1991–2016 runsain laji 632 579 havainnolla (Suomen Kansallisperhonen).

Nokkosperhonen

• Oranssimusta ja usein ensimmäinen pihassa vieraileva perhonen.
• Kuten kärkitaulukosta näkyy, se oli vuonna 2023 kolmanneksi yleisin.

Lanttuperhonen

• Valkoinen tai kellanvalkoinen perhonen, jonka siipisuonet erottuvat selvästi.
• Tavallinen erityisesti pelloilla, pihoilla ja tienpientareilla.

Kangasperhonen ja lauhahiipijä

• Kangasperhonen nousi seurannassa viidenneksi ja lauhahiipijä seitsemänneksi.
• Molemmat viihtyvät kangasmailla ja avoimissa metsissä.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pihabongarille tutuimpia ovat nimenomaan oranssimusta nokkosperhonen ja valkoinen lanttuperhonen. Tesmaperhonen pitää kärkipaikan tilastoissa, mutta lanttuperhonen saattaa tulla vastaan useammin.

Tilastot vahvistavat, että tesmaperhonen, lanttuperhonen ja nokkosperhonen ovat Suomen seuratuimmat päiväperhoset.

Mikä on Suomen yleisin perhoslaji?

Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) on seurattojen perusteella maan yleisin päiväperhonen. Tuoreissa katsauksissa se on noussut kärkeen myös vuositasolla, kuten vuoden 2023 kärkitaulukko osoittaa. Lajin tunnistaa tummasta ruskeasta perusväristä ja siivenkärkien silmätäplistä.

Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus)

• Tieteellinen nimi Aphantopus hyperantus.
• Kestää hyvin erilaisia elinympäristöjä niityiltä metsänreunoihin.

Muut yleiset lajit

• Lanttuperhonen on erityisen runsas kulttuuriympäristöissä.
• Sitruunaperhonen on usein ensimmäinen keväällä nähty perhonen.
• Nokkosperhonen ja neitoperhonen täydentävät etelän yleisimpien listan.

Miten yleisyys mitataan

• Valtakunnallinen päiväperhosseuranta kerää havaintoja harrastajilta.
• Pitkä aikasarja paljastaa sekä kannanvaihtelut että trendit.

Kun yleisyyttä verrataan eri mittareilla, tärkein ero on havaintomäärän ja havaintoruutujen välillä. Kärkitaulukon perusteella tesmaperhonen on havaintomäärissä ykkönen, mutta perhoset.comin mukaan kulttuuriympäristöissä lanttuperhonen on runsaslukuisin ja havaintoruuduissa jopa maan yleisin päiväperhonen (Perhoset.com).

Tämä on hyvä muistaa, kun vertailee eri listoja: yleisyys riippuu siitä, katsotaanko koko maata, yksittäistä elinympäristöä vai havaintoaineiston kertymää.

Eri mittarit antavat hieman eri kuvan yleisyydestä, mikä kannattaa huomioida vertailuissa.

Onko oranssi perhonen yleistä Suomessa?

Oranssi on itse asiassa yksi helpoimmista tunnistusväreistä: se erottuu niityllä kauas. Suomen yleisimmistä päiväperhosista nokkosperhonen on oranssimusta, ja tesmaperhosellakin on lämpimän ruskea sävy. Oranssin perhosen yleisyys riippuu kuitenkin täysin lajista.

Oranssisininen perhonen

• Pienillä sinisiivillä voi olla oransseja täpliä siipien tyvessä.
• Nämä lajit ovat usein paikallisia ja harvinaisempia kuin yleiset niittylajit.

Nokkosperhonen

• Leveät oranssit laikut mustalla pohjalla.
• Yleinen koko maassa ja usein ensimmäisiä perhosia keväällä.

Oranssi rengas

• Monilla täpläperhosilla on oranssinruskeat renkaat siipien ulkoreunassa.
• Tesmaperhosen silmätäplät ovat tästä hyvä esimerkki.

Ritariperhonen

• Suuri, tumma perhonen, jonka siivissä on punaiset kuviot.
• Esiintyy eteläisessä Suomessa ja on kookkaimpia päiväperhosia.

Oranssimusta perhonen on siis useimmiten nokkosperhonen, mutta sekaan mahtuu myös harvinaisuuksia. Tarkka lajinmääritys onnistuu parhaiten, kun perhosen saa valokuvaan ja tuntomerkit voi tarkistaa rauhassa.

Mikä on Suomen suurin päiväperhonen?

Kun siipiväli laitetaan mittanauhaan, ykköseksi nousee suruvaippa. Se on samalla yksi helpoimmin tunnistettavista isoista päiväperhosista, koska sen tummat siivet erottuvat jo kaukaa.

Suruvaippa

• Siipiväli 70–80 mm (Tieku).
• Mustanruskeat siivet ja vaalea reunus.

Ritariperhonen

• Suuri, tumma perhonen, jonka siivissä on punaiset kuviot.
• Vaeltava laji, joka voi ilmestyä etelärannikolle hyvinkin kookkaana yksilönä.

Amiraaliperhonen

• Tumma perhonen, jonka etusiivissä on punaiset juovat.
• Saapuu Suomeen vaeltajana etelästä ja käy mielellään kukilla.

Suurimmat yöperhoset

• Kiitäjät ovat yöperhosia, joista osa ylittää päiväperhosten koon.
• Yöperhosten maailmassa suruvaippa jää siis pienemmäksi.

Vaikka suruvaippa on selkeästi suurin päiväperhonen, harvinaiset vaeltajat, kuten ritariperhonen, voivat tuoda siipiväliin lähes saman verran. Tämän takia kärkisija ei ole aivan niin ehdoton kuin tilastoista voisi päätellä.

Kokoluokassa suruvaippa on selkeä ykkönen, mutta yöperhoset vievät vertailun.

Mitkä ovat Suomessa harvinaiset perhoset?

Suomen harvinaisuuksista puhuttaessa nousevat esiin apolloperhonen ja idänritariperhonen. Monet näistä lajeista elävät vain suppeilla alueilla eteläisessä Suomessa, ja niiden kannat ovat herkkiä elinympäristöjen muutoksille.

Apolloperhonen

• Kookas, vaalea perhonen, jonka siivissä on mustat ja punaiset täplät.
• Luokiteltu uhanalaiseksi ja rauhoitettu.

Idänritariperhonen

• Hyvin harvinainen, pääasiassa itäiseen Suomeen painottuva laji.
• Tavataan yleensä vain yksittäisinä havaintoina.

Harvinaiset sinisiivet

• Monet sinisiipilajit ovat paikallisia ja harvalukuisia.
• Harjusinisiipi on esimerkki lajista, joka elää vain suppeilla alueilla.

Uhanalaiset lajit

• Uhanalaisuuden taustalla ovat niittyjen umpeenkasvu ja elinympäristöjen pirstoutuminen.
• Perhoset.comin mukaan kulttuuriympäristöjen hoidolla on suora yhteys perhosten runsauteen (Perhoset.com).

Harvinaisten lajien kohdalla kannattaa olla erityisen varovainen: lajin näkeminen ei tarkoita, että se olisi yleistymässä. Pikemminkin se kertoo siitä, että alueella on yhä jäljellä sopivaa elinympäristöä – ja siksi näitä paikkoja kannattaa suojella.

Mikä on varmaa ja mikä epäselvää?

Tämä jaottelu auttaa hahmottamaan, mikä tiedossa on varmaa ja mikä vaatii lisäselvitystä.

Mitä asiantuntijalähteet sanovat?

”Tesmaperhonen on ollut kaikkein runsain laji valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa.”

— Suomen Kansallisperhonen (perhostietouden erikoissivusto)

”Suomessa esiintyy noin 120 päiväperhoslajia, ja eteläisessä Suomessa lajisto on monipuolisinta.”

— Yle (julkisen palvelun media)

”Vuonna 2023 yleisin oli tesmaperhonen, toiseksi yleisin lanttuperhonen ja kolmanneksi nokkosperhonen.”

— Pihaperhosen taimisto (perhoskasveihin erikoistunut toimija)

Perhosten yleisyys ei ole vain kiinnostava tieto – se kertoo elinympäristöjen tilasta ja auttaa suuntaamaan katseet oikeisiin niittyihin ja pihoihin. Suomalaiselle perhosten ystävälle valinta onkin selvä: jos haluaa nähdä runsaimmat lajit, kannattaa etsiä aurinkoinen tienpiennar tai kukkaniitty, ja jos haluaa nähdä harvinaisuuksia, on suunnattava etelärannikon erikoiskasvustoille.

Aiheeseen liittyvää

• Oiva Toikan linnut kuvina – tunnistus, hinnat ja kuvakirjasto – vinkkejä lajien tunnistamiseen kuvista.
• Suomen vaarallisin eläin – tilastot yllättävät – luonnon kärkisijoja toisesta näkökulmasta.

Usein kysytyt kysymykset