Kun kevättalven hangella erottuu suden jälki, mieli täyttyy helposti kysymyksistä – missä se liikkuu, kuinka lähellä se on ja onko siitä vaaraa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämä susikartta vastaa näihin kysymyksiin koko Suomen laajuudelta kootulla havainto- ja reviiritiedolla, ja tämä opas näyttää, miten käytät karttaa, mitä susien määrästä tiedetään ja miten toimit, jos kohtaat suden.

Susihavainnot kartalla: Luke luonnonvaratieto -palvelu ·
Suurpetolajit kartalla: Susi, karhu, ilves, ahma ·
Kartan päivitys: Jatkuva ·
Lähde: Luonnonvarakeskus (Luke)

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkka susikanta muuttuu vuosittain ja arvio on epävarma
  • Susien liikkumismallit vaihtelevat yksilöittäin ja alueittain
  • Karhun ja suden vaarallisuuden vertailu riippuu tilanteesta
3Aikajanasignaali
4Mitä seuraavaksi
  • Uudet DNA-näytteet täydentävät kanta-arviota (Luken kanta-arviot (tutkimuslaitos))
  • Metsästyskiintiöt päivitetään kantatilanteen mukaan (Luken kanta-arviot (tutkimuslaitos))
  • Seuraa Luken kanta-arviot (tutkimuslaitos) -sivua

Seitsemän keskeistä tietoa susikartasta ja susikannasta – tiivistettynä yhdessä taulukossa.

Tieto Arvo
Viimeisin susihyökkäys ihmiseen 1882
Susikanta (2024) 300–320 yksilöä
Suden uhanalaisuus Suomessa Erittäin uhanalainen
Karttapalvelun osoite luonnonvaratieto.luke.fi
Susien aktiivisuus Hämärä- ja yöaktiivinen
Kanta-arvion menetelmä DNA-analyysi ja reviirikartoitus
Ilmoitus vaarallisesta sudesta Hätäkeskus 112

Mistä näkee susihavainnot?

Miten käytän Luken karttaa?

Kartta löytyy osoitteesta luonnonvaratieto.luke.fi (Luke – virallinen tutkimuslaitos). Käytä karttaa seuraavasti:

  1. Valitse vasemmasta valikosta SUSI.
  2. Valitse sen jälkeen Havainnot – näkyviin tulevat kaikki kirjatut susihavainnot ja reviirit karttapohjalla.
  3. Voit suodattaa tietoja lajin ja ajankohdan mukaan.

Kartalle voi valita eri tietokerroksia, kuten DNA-näytteet, susihavainnot ja reviirit (Metsästäjälehti (metsästysalan julkaisu)). Vanhat osoitteet riistahavainnot.fi ja riistahavainnot.luke.fi eivät ole enää käytössä.

Mitä tietoja kartta sisältää?

Karttapalvelu kokoaa yhteen Luken hallinnoimat suurpetotiedot: susien lisäksi kartalla näkyvät karhu-, ilves- ja ahmahavainnot. Havainnot perustuvat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuihin tietoihin, DNA-näytteisiin ja maastotöihin (Luonnonvarakeskus – kanta-arviot (tutkimuslaitos)). Näytteiden tiedot tallennetaan sähköisesti, mutta ne eivät ole vielä lopullisesti tarkastettuja ja analysoituja (Luke luonnonvaratieto (karttapalvelu)).

Miksi tämä on tärkeää

Kartalla näkyvä data on parasta saatavilla olevaa tietoa, mutta se ei ole reaaliaikaista – DNA-näytteiden käsittely ja analyysi vievät aikaa. Havaintojen puuttuminen kartalta ei siis tarkoita, ettei susia olisi alueella.

Seuraus: kartta on luotettava työkalu susien liikkeiden seurantaan, mutta sen tietoja tulee tulkita viiveen kanssa. Havaintoalueet ja reviirit päivittyvät jatkuvasti, joten tarkistathan tilanteen aina ajantasaisesta palvelusta.

Miten susien määrä lasketaan?

Mitä menetelmiä käytetään?

Luke laskee susikannan käyttämällä useita rinnakkaisia menetelmiä. Kanta-arvio perustuu DNA-analyysiin, reviirikartoitukseen, Tassu-järjestelmän susihavaintoihin, tunnettuun kuolleisuuteen ja Luken omaan maastotyöhön (Luonnonvarakeskus – kanta-arviot (tutkimuslaitos)). Vuosittainen kanta-arvio julkaistaan keväällä.

  • DNA-näytteet (ulosteet, karvat, kudosnäytteet)
  • Tassu-havaintojärjestelmän kirjaukset
  • Maastotyö ja reviirikartoitus
  • Tunnettu kuolleisuus (metsästys, liikenne, luonnollinen)

Kuka laskennan tekee?

Laskennasta vastaa Luonnonvarakeskus (Luke) virkatyönä. Menetelmät on kehitetty yhteistyössä suurpetotutkimuksen ja riistahallinnon kanssa. Susikanta-arvio ei perustu pelkästään kartalla näkyviin havaintoihin, vaan se yhdistää kaikki saatavilla olevat tietolähteet (Luonnonvarakeskus (tutkimuslaitos)).

Tärkeä huomio

Susikanta-arvio on aina tieteellinen arvio, ei tarkka luku. Vuoden 2024 arvio 300–320 yksilöä perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon, mutta todellinen määrä voi poiketa arviosta.

Mitä tämä tarkoittaa: susikanta-arvio on monitieteinen summa, joka yhdistää DNA-tiedon, maastohavainnot ja kuolleisuusluvut. Se on luotettavin saatavilla oleva arvio, mutta siihen liittyy aina epävarmuutta – erityisesti reviirien reuna-alueilla, missä havaintotiheys on pienempi.

Mihin aikaan sudet liikkuvat?

Milloin sudet ovat aktiivisimpia?

Sudet ovat tyypillisesti hämärä- ja yöaktiivisia. Ne lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä ja palaavat päivälepoon aamun valjetessa. Reviirialueilla yleisin havainto onkin suden yölliset jäljet lumessa (Suurpedot.fi (suurpetotiedon asiantuntijasivusto)).

  • Aktiivisuus alkaa hämärän laskeutuessa
  • Yöllä sudet liikkuvat reviirillään
  • Päivisin ne lepäävät suojaisissa paikoissa

Mitä sudet pelkäävät?

Sudet pelkäävät ihmistä ja suuria eläimiä. Ne välttävät kohtaamisia mahdollisuuksien mukaan ja väistyvät yleensä ihmisen havaitessaan. Susien käyttäytymistä ohjaa varovaisuus – ne eivät etsi aktiivisesti kohtaamisia ihmisten kanssa (Poliisi (viranomaisohjeet)).

Kaava: susien aktiivisuus on sidoksissa hämärään, mikä tarkoittaa, että kohtaamiset ovat epätodennäköisimmät keskellä päivää. Ilta- ja aamuhämärässä liikkujien kannattaa kuitenkin olla tilanteesta tietoisia susialueilla.

Mitä pitää tehdä, jos susi tulee vastaan?

Saako sutta katsoa silmiin?

Katsekontakti on sallittu, mutta älä tuijota uhkaavasti. Pysy rauhallisena ja peräänny hitaasti – älä juokse. Suden kanssa tärkeintä on säilyttää oma rauhallisuus ja antaa eläimelle tilaa väistyä (Suurpedot.fi (suurpetotiedon asiantuntijasivusto)).

  • Pysy rauhallisena, älä juokse
  • Katsekontakti on ok, mutta älä tuijota uhkaavasti
  • Peräänny hitaasti ja anna tilaa

Saako suden ampua, jos se käy koiran kimppuun?

Suden saa ampua vain hätävarjelutilanteessa, jossa oma tai toisen henki on välittömässä vaarassa. Koti- tai tuotantoeläinvahingosta – kuten metsästyskoiran tai lampaan tappamisesta – ilmoitetaan tapahtumakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle sekä paikalliselle petoyhdyshenkilölle (Poliisi (viranomaisohjeet)).

Milloin susi on viimeksi tappanut ihmisen?

Viimeisin ihmiseen kohdistunut susihyökkäys Suomessa tapahtui vuonna 1882. Tilastoituja kuolemaan johtaneita susihyökkäyksiä ei ole ollut sen jälkeen. Sudet eivät tyypillisesti pidä ihmistä saaliseläimenä, ja vakavat kohtaamiset ovat erittäin harvinaisia.

Keskeinen neuvo

Jos susi käyttäytyy uhkaavasti, ei poistu piha-alueelta tai jää kiertelemään lähiympäristöön, soita hätäkeskukseen 112 välittömästi (Poliisi (viranomaisohjeet)).

Ongelma: susikohtaaminen on tilastollisesti erittäin epätodennäköinen, mutta ohjeet kannattaa silti tietää. Oikea toiminta vähentää riskiä ja auttaa viranomaisia seuraamaan mahdollisia ongelmatilanteita.

Kumpi on vaarallisempi, susi vai karhu?

Miten susi ja karhu eroavat käyttäytymiseltään?

Karhu on yleisesti vaarallisempi kuin susi. Sudet välttävät ihmistä systemaattisesti, kun taas karhut voivat yllättää esimerkiksi pentujensa kanssa tai jos ne keskeytetään ruokailun aikana. Karhun hyökkäykset ovat yleisempiä kuin suden, ja karhun fyysinen koko ja voima tekevät siitä vaarallisemman vastustajan (Suurpedot.fi (suurpetotiedon asiantuntijasivusto)).

Viisi keskeistä eroa sudella ja karhulla: käyttäytyminen, kohtaamistiheys, vaarallisuus, turvallisuusohjeet ja tilastot.

Ominaisuus Susi Karhu
Käyttäytyminen Väistää ihmistä, hämärä- ja yöaktiivinen Voi yllättää, aktiivinen myös päivällä
Kohtaamistodennäköisyys Erittäin pieni – välttää kontaktia Suurempi – liikkuu laajalti
Vaarallisuus Hyvin matala – ei pidä ihmistä saaliina Korkeampi – fyysisesti vahvempi
Toiminta kohtaamisessa Pysy rauhallisena, peräänny hitaasti Peräänny rauhallisesti, älä juokse
Tilastot Suomessa Viimeisin hyökkäys 1882 Useita vakavia kohtaamisia vuosittain

Kumpi todennäköisemmin hyökkää?

Karhu hyökkää tilastollisesti todennäköisemmin kuin susi, erityisesti jos se yllätetään läheltä tai jos sen pentuja on lähellä. Susi puolestaan arvioi riskiä ja väistää yleensä ennen kuin ihminen edes huomaa sitä. Molempien petoeläinten kohdalla tärkeintä on rauhallinen perääntyminen ja tilan antaminen (Poliisi (viranomaisohjeet)).

Vaihtokauppa: karhun kohtaaminen on todennäköisempi ja potentiaalisesti vaarallisempi, mutta susi aiheuttaa enemmän huolta julkisuudessa. Tämä johtuu osittain susien symbolisesta merkityksestä ja niiden ympärillä käytävästä yhteiskunnallisesta keskustelusta.

Vahvistetut faktat ja epävarmuudet

Vahvistetut faktat

  • Luke ylläpitää virallista susihavaintokarttaa (Luonnonvarakeskus (tutkimuslaitos))
  • Kartta näyttää susihavainnot ja reviirit (Luke luonnonvaratieto (virallinen karttapalvelu))
  • Susikanta-arvio perustuu DNA-analyysiin (Luken kanta-arviot (tutkimuslaitos))
  • Sudet ovat hämärä- ja yöaktiivisia (Suurpedot.fi (suurpetotiedon asiantuntijasivusto))

Epävarmuudet

  • Tarkka susikanta muuttuu vuosittain ja arvio on epävarma
  • Susien liikkumismallit vaihtelevat yksilöittäin ja alueittain
  • Karhun ja suden vaarallisuuden vertailu riippuu tilanteesta
  • Näytteiden käsittelyviive vaikuttaa kartan ajantasaisuuteen
  • Viimeisin ihmiseen kohdistunut susihyökkäys Suomessa tapahtui 1882 (ei varmistettua lähdettä)

Asiantuntijoiden näkemyksiä

“Sudet ovat pääasiassa yöaktiivisia, ja ne välttävät ihmiskohtaamisia mahdollisuuksien mukaan. Ne eivät etsi aktiivisesti kontaktia, vaan väistyvät yleensä jo ennen kuin ihminen ehtii havaita ne.”

– Luke-tutkija, susien käyttäytymistutkimus

“Jos susi tulee vastaan, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja perääntyä hitaasti. Älä juokse – se voi laukaista saalistuskäyttäytymisen. Katsekontakti on sallittu, mutta älä tuijota uhkaavasti.”

– Susi-asiantuntija, Suurpedot.fi

“Kartalla näkyvät havainnot perustuvat sähköisesti tallennettuihin tietoihin, mutta niitä ei ole välttämättä vielä toimitettu Luonnonvarakeskukselle tarkastettavaksi ja analysoitavaksi. Kartan tietoja kannattaa siis tulkita pienellä viiveellä.”

– Luke, luonnonvaratieto-palvelu

Yhteenveto

Luke susi kartta on Suomen kattavin ja luotettavin työkalu susihavaintojen ja reviirien seurantaan. Sen tiedot perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja viranomaistyöhön, mutta ne eivät ole reaaliaikaisia. Suden kohtaaminen on tilastollisesti erittäin epätodennäköistä, ja oikeilla toimintatavoilla riski on minimaalinen. Suomalaiselle metsästäjälle, maaseudun asukkaalle tai luonnossa liikkujalle valinta on selvä: tutustu Luken karttapalveluun, noudata poliisin turvallisuusohjeita ja liiku susialueilla tilannetietoisesti – tai jätä susien liikkeet arvailun varaan.

Usein kysytyt kysymykset

Miten susien määrä on muuttunut viime vuosina?

Susikanta on vaihdellut vuosittain suojelutilanteen, metsästyskiintiöiden ja luontaisten tekijöiden mukaan. Vuonna 2024 arvio oli 300–320 yksilöä. Tarkat vuosittaiset muutokset löytyvät Luken kanta-arviot (tutkimuslaitos) -sivulta.

Miksi sudet liikkuvat yöllä?

Sudet ovat luonnostaan hämärä- ja yöaktiivisia. Yöllinen liikkuminen auttaa niitä välttämään ihmiskohtaamisia ja metsästämään tehokkaammin hämärän suojassa.

Onko susi vaarallinen lapsille?

Sudet eivät tyypillisesti pidä ihmistä saaliina, eikä Suomessa ole tilastoituja susien lapsiin kohdistamia hyökkäyksiä. Kuten kaikkien suurpetojen kohdalla, lapsia tulee valvoa susialueilla ja noudattaa viranomaisten turvallisuusohjeita.

Mitä eroa on susihavainnolla ja susireviirillä?

Susihavainto on yksittäinen kirjaus suden näkemisestä tai sen jäljistä. Susireviiri on aluerajaus, joka kuvaa tietyn lauman tai yksilön asuttamaa aluetta pitkäaikaisemmin kerätyn tiedon perusteella. Kartalla molemmat näkyvät omina tietokerroksinaan.

Voiko susia ruokkia?

Susia ei saa ruokkia. Ruokinta voi totuttaa sudet ihmisen läheisyyteen ja lisätä riskiä ongelmatilanteisiin. Susien ruokinta on myös lainvastaista, jos se aiheuttaa vaaraa tai haittaa.

Miten ilmoitan susihavainnosta viranomaisille?

Havainnosta ilmoitetaan kotikunnan suurpetoyhdyshenkilölle. Jos susi käyttäytyy uhkaavasti tai ei väisty, soita hätäkeskukseen 112. Tarkemmat ohjeet löytyvät Poliisin susitilanneohjeista (viranomaisohjeet).

Mistä tiedän, onko näkemäni eläin susi vai koira?

Susi on kookkaampi, sillä on pidemmät jalat, suurempi pää ja erilainen häntä – suden häntä roikkuu alhaalla, kun koiran häntä nousee ylös. Suden turkki on usein harmaasävyinen ja rintakehä kapeampi. DNA-analyysi on varmin tapa erottaa lajit.